Henkilöstökokemus vai työntekijäkokemus?

Kuulemme usein puhuttavan henkilöstökokemuksesta ja työntekijäkokemuksesta kuin nämä sanat olisivat synonyymejä. Viime aikoina monessa organisaatiossa puheisiin, strategiaan ja tavoitteisiin on ansiokkaasti nostettu henkilöstökokemuksen käsite –  mutta ajattelutapa ja johtamismallit näyttävät silti pysyvän sitkeästi ennallaan.

Sanoilla luodaan todellisuutta ja mielestämme todellisen muutoksen ensimmäinen askel on se, että pysähdymme miettimään, millaista todellisuutta, kulttuuria ja ihmiskuvaa työpaikalla käytetyt sanavalinnat heijastavat. 

Avaamme tässä blogissa näiden kahden käsitteen eroa ja sitä, miksi suosittelemme hylkäämään henkilöstökokemuksen. 

Henkilöstökokemus

Henkilöstökokemus sisältää helposti oletuksen, että työntekijöitä ajatellaan homogeenisena ja persoonattomana yksikkönä, “henkilöstönä”. Näkökulma on tällöin yrityksen tai johdon: tarkastelun kohteena on kaikkien työntekijöiden yksi yhteinen kokemus, jota voidaan lähestyä ulkoa tai ylhäältä päin

Kun puhutaan henkilöstökokemuksesta, sitä yleensä pyritään myös johtamaan ja kehittämään perinteisin keinoin – ylhäältä alaspäin jalkauttamalla johdolta ja HR:ltä henkilökunnalle. Ajatus kulkee yleensä niin, että tieto henkilöstön kokemuksesta siirtyy massiivisten kyselyjen kautta alhaalta ylös johdolle ja HR:lle, jotka analysoivat tulokset ja määrittelevät kehitysalueet. 

Kyselyistä saatu tieto on kyllä usein hyödyllistä, mutta työntekijöiden yksilölliset ja moninaiset kokemukset eivät mahdu keskiarvoihin tai tilastollisiin vertailuihin. Puhe henkilöstökokemuksesta jää yleensä kaiken kaikkiaan etäiseksi ihmisille ja aihetta käsitellään ylätasolla ihmisten henkilökohtaisen kokemuksen tasolle menemättä.

Osittain voimme syyttää suomen kieltä ja sanastoa: henkilöstö on ollut kätevä ja vakiintunut tapa kääntää englannin kielessä enemmän käytetty ja yksilöllisyyden paremmin tavoittava employees eli työntekijät-termi. Historiasta johtuen henkilöstö-sana myös rajaa ihmisen tiukasti nimenomaan ammatilliseen rooliin, jolloin osa ihmisestä ja hänen kokemuksestaan jää kokonaan tavoittamattomiin. 

Vs. työntekijäkokemus

Ihmisen omasta kokemusmaailmasta katsoen olemme kaikki ensisijaisesti ihmisiä. Haluamme tulla kohdatuksi kokonaisvaltaisesti tuntevina ja kokevina yksilöinä, emme osana persoonatonta massaa, “henkilöstöä”. 

Työntekijäkokemus onkin henkilökohtainen ja kokonaisvaltainen, kattaen kaiken työsuhteen aikana koetun, havaitun ja tunnetun. Erona henkilöstökokemuksen lähestymistapaan tällöin ymmärretään ja tunnustetaan kokemuksen yksilöllinen luonne sekä myös työn ulkopuolisten asioiden vaikutus kokemukseen. 

Myös etenkin tunteiden merkityksen ymmärtäminen, niiden tutkiminen ja huomioiminen on keskeistä työntekijäkokemusajattelussa. Nämä eivät perinteisesti ole mahtuneet työelämään eikä niitä ole pidetty kovin kiinnostavina. Juuri tunteiden kautta kuitenkin päästään kaikkein tehokkaimmin kiinni niin sanottuihin kriittisiin hetkiin eli niihin asioihin, joilla on kaikkein eniten merkitystä. 

Henkilöstökokemus ja työntekijäkokemus tiivistettynä

Henkilöstökokemus Työntekijäkokemus
Koko henkilöstölle jaettu ja yhteinen  Henkilökohtainen ja yksilöllinen
Rajoittuu ammatilliseen rooliin ja työn kontekstiin Kokonaisvaltainen näkökulma ihmiseen, sisältäen niin ammatillisen kuin henkilökohtaisen puolen
Tunteiden merkitystä kokemuksen syntymisessä ei ymmärretä Tunteiden merkitys ymmärretään ja tunnetietoa hyödynnetään kokemuksen kehittämisessä
Kokemusta voidaan lähestyä ylhäältä- ja ulkoapäin, esimerkiksi kyselydatan pohjalta. Kokemusta voidaan ymmärtää vain kokijan omasta näkökulmasta, erilaista dataa keräten ja yhdistäen

Taulukossa tiivistettyjen erojen vuoksi käsitteet eivät siis meidän mielestämme ole synonyymejä keskenään. Työntekijäkokemuksen näkökulmasta syntyy kuulluksi tulemista, onnistuneita kohtaamisia ja ennen kaikkea ratkaisuja, jotka parantavat työntekijöiden kokemusta ja sitä kautta koko yrityksen liiketoimintaa. 

“I often say that we begin and end our days as humans. Amidst uncertainty, organizations need to take steps to become more human themselves.”

—Amelia Dunlop, principal, Deloitte Consulting LLP


Fambition on erikoistunut ihmislähtöisemmän työelämän konsultointiin ja valmentamiseen.

Blogin kirjoittajat Laura Hannola ja  Linda Rautanen ovat työntekijäkokemuksen asiantuntijoita.

Haluatko saada ajankohtaisimmat uutiset ja lisää vinkkejä työntekijäkokemuksesta sähköpostiisi? Tilaa meidän uutiskirje täältä!