Kestävä työnantajakuva pohjautuu työntekijöiden aitoon kokemukseen
Aloitetaan raflaavasti toteamalla, että työelämässä on meneillään uusi Kopernikaaninen vallankumous. Kerromme tässä blogissa tarkemmin mihin tämä vallankumous vaikuttaa ja kuinka rakentaa kestävää työnantajakuvaa tämän kaiken keskellä.
Työelämässä on siis meneillään yhtä radikaali näkökulman ja ajattelun muutos kuin se, mitä tapahtui 1500-luvulla Kopernikuksen esittäessä, että maa kiertää aurinkoa toisinpäin. Kuten tuolloin siirryttiin maakeskeisestä aurinkokeskeiseen maailmankuvaan, nyt työelämä on siirtymässä työnantajakeskeisestä työntekijä- tai ihmiskeskeiseen aikakauteen.
Organisaatiot ovat tähän asti nauttineet vallasta ja asemasta auringon paikalla. Nyt on kuitenkin selvästi näkyvissä, että valta on vaihtunut. Ihmiset eivät enää jonota organisaatioiden ympärillä sisäänpääsyä odottaen, tai oletusarvoisesti sitoudu työnantajaan pitkäksi aikaa.
Päinvastoin! Ihmisiä pitää aivan uudella tavalla aktiivisesti ja systemaattisesti houkutella sekä sitouttaa. Yksilöillä on yhä enemmän valtaa ja vaihtoehtoja niin työnhakijoina kuin asiakkainakin.
Työnantajat joutuvat siis tekemään entistä enemmän töitä pitääkseen työntekijät tyytyväisinä odotustason noustessa. Muutos näkyy tällä hetkellä lähes kaikkien toimialojen osaajapulana ja rekrytoinnin vaikeutena. Työmarkkinoilla on ehdottomasti valloillaan työnhakijan markkinat: pelkkä vakituinen työ ja hyvät edut eivät enää välttämättä riitä työntekijöiden houkutteluun.
Näistä syistä työnantajakuvan kehittäminen vaatii uudenlaista huomioimista ja tekemistä.
Työntekijöiden kokemus on kestävän työnantajakuvan peruspilari
Kestävä työnantajakuva syntyy aina organisaation sisältä päin: työntekijöiden kokemuksista, ajatuksista ja tuntemuksista. Työntekijöiden kokemus onkin se pilari ja perusta, jonka päälle työnantajakuvaa kannattaa rakentaa. Vain tällä tavalla voidaan rakentaa kestävä ja aito työnantajakuva, joka vetää puoleensa juuri toivotut osaajat.
Ensimmäinen askel on työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen työnantajakuvan rakentamiseen. Ihmisiltä kannattaa kysyä sellaisia kysymyksiä kuin
Millainen paikka ja porukka tämä on työskennellä?
Minkälaisia olemme?
Miten toimimme?
Missä olemme hyviä?
Mikä saa meidän ihmiset pysymään ja viihtymään täällä?
Keräämällä ymmärrystä työntekijöiden ajatuksista ja kokemuksista rakentuu autenttisempi työnantajakuva, jonka takana myös työntekijät voivat seistä ja parhaimmillaan suositella muille.
Jokainen työpaikka on erilainen ja tärkeää onkin tuoda esille se oma twisti, tekemisen meininki ja tarkoitus ja miksi ei huumorikin. Tässä lähestymistavassa on iso ero ulkoa tulevien PR-lauseiden ja työnantajabrändin kiillotuksen kanssa, jotka jäävät helposti ontoiksi lupauksiksi nykyisten työntekijöiden näkökulmasta.
Läpinäkyvyyden aikakausi
Totuudenmukaisuus on tärkeimpiä asioista työnantajakuvan kehittämisessä ja viestimisessä. Ulkoinen työnantajakuva eli brändi ei voi olla kestävä, jos se on ristiriidassa sisäisen kokemuksen ja todellisuuden kanssa. Näiden välinen ristiriita ja feikkiys paljastuu varmuudella ennen pitkää.
Läpinäkyvyyden aikakautena työntekijät jakavat, joskus hanakastikin, kokemuksiaan niin ystävilleen kuin erilaisilla some-sivustoilla, varsinkin jos he ovat tyytymättömiä. Työnhakijat taas ottavat selvää ja tutustuvat jo etukäteen mahdollisten työnantajien tarjoamiin mahdollisuuksiin ja heikkouksiin.
Loppupeleissä aito ja totuudenmukainen työntekijäkokemuksesta viestiminen on se, joka tekee työnantajasta houkuttelevan.
—————————————————————————————————-
Fambition on erikoistunut ihmislähtöisemmän työelämän konsultointiin ja valmentamiseen.
Blogin kirjoittajat Laura Hannola ja Linda Rautanen ovat työntekijäkokemuksen asiantuntijoita.
Haluatko saada ajankohtaisimmat uutiset ja lisää vinkkejä työntekijäkokemuksesta sähköpostiisi?
Tilaa meidän uutiskirje täältä!