Kokonaisvaltainen hyvinvointi – mistä sitä saa?

Hyvinvointi on nyt kaikkien huulilla. Kun vaatimukset, paineet ja muutostahti koko ajan kasvavat, hyvinvoinnin saavuttaminen tuntuu monesta yhä vaikeammalta. Silti kenties mikään ei ole tärkeämpää kuin omasta ja ympärillä olevien hyvinvoinnista huolehtiminen.

Mistä nykypäivän hyvinvointi siis koostuu? Miten hyvinvointia voi itse ylläpitää ruuhkavuosissa? Miksi työnantajan kannattaisi tukea työntekijöidensä hyvinvointia?

Hyvinvoinnin osa-alueet

Hyvinvoinnista huolehtimiseen pätee melko hyvin lentokoneesta tuttu ohje: pue happinaamari ensimmäisenä itsellesi. Hengitystä voi pidättää hetken, mutta muista huolehtiminen ennen itseä on lyhytaikainen ratkaisu. Hyvä itsetuntemus on keskeisessä asemassa, kun haluaa miettiä, mistä oma hyvinvointi koostuu.

Yleensä hyvinvoinnin ajatellaan muodostuvan ainakin levosta, liikunnasta, ravinnosta, sosiaalisista suhteista sekä itsensä toteuttamisesta. Litaniaan tulee usein myös mainituksi merkityksellisyyden tunne. Ole hyvä, saa suorittaa!

On tietenkin totta, että omaa hyvinvointia voi takuuvarmasti laiminlyödä ottamalla vakikaveriksi epäterveelliset elintavat. Toisaalta hyvinvoinnin perustan voi romuttaa myös jatkuvalla ja liiallisella hyvinvoinnin tavoittelulla. Ulkopuolelta tulevat vaatimukset ja tavoitteet voivat kääntyä itseään vastaan, jos ne ajavatkin lisäämään hyvinvoinnin tehtävälistalle itselle vääränlaisia ihanteita: joko muiden määrittelemiä tai omaan elämäntilanteeseen nähden liian kunnianhimoisia tavoitteita.

Jo sillä pääsee alkuun, että tekee säännöllisesti sellaisia asioita, joista nauttii ja saa hyvää oloa. Nämä ovat usein niitä ehkä turhiksi ajateltuja ajanvietteitä, jotka eivät ole välttämättä perinteisessä mielessä terveellisiä, vaan päinvastoin ainoastaan nautinnollisia, jopa hiukan syntisiä: lempisarjan katsominen keskeytyksettä tai pelimaraton herkkuja syöden. Näistä ei siis ainakaan kannata täysin luopua!

Moni tuskailee liikuntatsemppinsä nahistumista: Onko pakko harrastaa liikuntaa? Meidän neuvomme on: harrasta mitä vain, mistä nautit, jotta voit olla eläkkeellä iloinen tehtyäsi niin. Toisaalta moni potee univajetta, vaikka pitäisikin huolta terveellisestä ruokailusta ja säännöllisestä liikunnasta. Unen ja levon puute voi imeä tyhjiin hyödyt, jotka saa optimoidusta ravinnosta ja liikunnasta.

Vinkkejä hyvinvoinnista huolehtimiseen

• Ajattele minimipanosta ja maksimituotosta. Pienet muutokset omassa arjessa ja rutiineissa johdonmukaisesti ja sitkeästi toteutettuna saavat usein lopulta aikaan suurimman muutoksen. Jos tiedät ruokailevasi turhan epäsäännöllisesti, ota tavaksi syödä pieni välipala ennen töistä lähtöä ja katso, mitä tapahtuu. Jos haluat harjoittaa läsnäoloa, aloita tekemällä hampaiden harjaamisesta päivittäinen meditaatiohetki.
• Tee asioita, joista myös nautit. Todennäköisesti myös sitoudut niihin. Kannattaa hyväksyä se, jos et kerta kaikkiaan ole kuntosalilla vaan ennemminkin ulkona viihtyvä tyyppi tai teet lasten kanssa mieluummin palapelejä kuin leikit barbeilla.
• Lyö monta kärpästä yhdellä iskulla. Yhdistä liikkuminen tai kulttuuri sosiaalisten suhteiden hoitamiseen sopimalla harrastustreffejä. Ulkoilu oman tai naapurin koiran kanssa voi tuoda säännöllisen liikunnan lisäksi myös luontoyhteyden.
• Aloita uudelleen. Elämä tarjoaa aina uuden mahdollisuuden – sen nimi on huominen.

Mitä työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa työnantajan näkökulmasta?

• Henkilöstöjohtamisen kuumin trendi tällä hetkellä on henkilöstön hyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen. Silti monilla työpaikoilla hyvinvointi nähdään edelleen liian kapeasti. (Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimus)
• Työntekijöidensä kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevien työnantajien huokuttelevuus lisääntyy – samoin työntekjiöidensä tuottavuus ja sitoutuminen.
• Innovatiivisimpia ja yksilöllisimpiä ratkaisuja tarjoava työnantaja voittaa: parasta työntekijän hyvinvoinnin (ja tuottavuuden!) tukemista voi olla vaikkapa vauvaperheelle tarjottu unikoulu.

Millaisilla arjen teoilla teidän työpaikkanne voisi tukea ruuhkavuosissa elävien työntekijöiden hyvinvointia? Voisiko se olla liikuntaan kannustamista tai terveellisten välipalojen tarjoamista?

Kaikesta tästä kirjoitamme Ruuhkavuosioppaassa. Tietokirja on suunnattu ruuhkavuosia kokeville työntekijöille, mutta se avaa työntekijäkokemuksen näkökulmia myös HR-päättäjille, esihenkilöille ja johtajille.

Kirjoittanut Fambitionin työelämävisionääri Laura Hannola, joka on myös yksi Ruuhkavuosioppaan kirjoittajista.