Voiko työn ja muun elämän välillä saavuttaa tasapainoa?
Ruuhkavuosiin liittyy klassinen kysymys: miten saavuttaa tasapaino työn ja muun elämän välillä?
Nykyajan työelämälle tunnusomaista on, että työtä ja muuta elämää on haastavaa, ellei jopa mahdotonta täysin erottaa. Harvoin se edes kannattaa. Siinä missä aiemmin työn ja muun elämän välille haluttiin vetää tiukkoja rajoja, on ajatuksesta nyttemmin monissa paikoissa jo luovuttu. Kannattaakin ennemmin siis hyväksyä, että työ läikkyy yhä useammin vapaa-ajalle, samoin vapaa-aika metatöineen työajalle. Tasapainolle siis toden totta on tarvetta!
Mitä on tasapaino?
Mitä tasapaino sitten on? Edustaako se tilaa, jossa kaikille asioille on oma lokeronsa, ja arki töineen rullaa sen voimalla, että kaikelle on tarkkaan suunniteltu aikansa ja paikkansa? Ehkä sitäkin, mutta pysyvän tasapainon tavoittelun sijaan voi jopa olla viisaampaa pyrkiä vahvistamaan omaa kykyä tasapainoilla muuttuvien tilanteiden ja voimavarojen kanssa. Työn ja muun elämän tasapaino ei ole design-klassikko, joka säilyy samana sukupolvelta toiselle, vaan olosuhteet ja vaatimukset muuttuvat jatkuvasti.
Tasapaino ei myöskään ole sitä, että kaikki olisi mahdollista tehdä aina täysin niin kuin itse haluaisi. Tarkoitamme tällä sitä, että erityisesti ruuhkavuosissa tekemistä on usein enemmän kuin vuorokaudessa tunteja tai yhdellä ihmisellä käsipareja.
Jokainen joutuu priorisoimaan tekemisiään, laskemaan rimaa ja tarkastamaan tavoitteitaan yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes käytettävissä oleva aika ja todellisuus kohtaavat. Jos tätä ei tee, riski uupumiselle kasvaa.
Energianhallinta, läsnäolotaitojen kehittäminen sekä kyky vetää ja pitää omat rajat nousevat yhä merkittävämmiksi henkisen hyvinvoinnin tekijöiksi – ikään kuin pieniksi lihaksiksi, jotka auttavat tasapainoilussa. On myös hyvä muistaa, että jokaisen tilanne ja tavoitteet ovat erilaisia. Tästä syystä pelkästään työpaikalla luodut ohjeet ja säännöt eivät pelasta työntekijän arkea.
On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus löytää oman tapansa elää kokonaista ja rikasta elämää, johon kuuluvat sekä työ että vapaa-aika – perheestä, ystävistä ja muista läheisistä puhumattakaan.
Näin työnantaja voi auttaa työntekijää löytämään sopivan tasapainon
- Luokaa työpaikalle käytäntöjä, jotka helpottavat arkea: esim. etätyöt, joustot, ajasta riippumaton työ, sairaan lapsen hoitopalvelu (lue 111 vinkkiämme)
- Kysy, mitä (myös) kotiin kuuluu
- Auta suojelemaan työpäiviä keskeytyksiltä. Laatikaa yhdessä pelisääntöjä, jotta jokainen voi lähteä töistä tyytyväisenä siihen, että ehti saada jotain aikaan.
- Tunnistakaa työntekijän kanssa yhdessä heidän rajojaan. Kunnioita niitä.
- Auta työntekijää latautumaan. Tarjoa esim. kulttuuri- tai liikuntaseteleitä auttamaan tässä.
Smartumin Työssä elämisen tutkimuksen 2019 mukaan työntekijät kaipaavat työterveyspalvelujen lisäksi tukea muun muassa lastenhoitoon, talous- ja lakineuvontaan, lemmikin hoitamiseen, parisuhdeterapiaan puolison kanssa, läheisen hoitamiseen ja taaperon unikouluun. Palautumista kesken työpäivän toivotaan tuettavan ulkoilulla ja liikunnalla, kahvitauoilla tai kollegoiden kanssa jutustelemalla, hieronnalla ja nokosilla.
Miten tämä hyödyttää työnantajaa?
- Työpaikalle tuodaan kotoa hyvää energiaa: työntekijä jaksaa eikä ensimmäinen vastoinkäyminen töissä tai kotona kaada korttitaloa.
- Työntekijä sitoutuu, kun häntä tuetaan.
- Kun työnantaja joustaa, myös työntekijä joustaa.
- Maine kiirii: työnantaja, joka ymmärtää tasapainon tärkeyden on myös työntekijälle arvokas. Hyvällä maineella on helpompi löytää osaajia.
Kaikesta tästä kirjoitamme Ruuhkavuosioppaassa. Tietokirja on suunnattu ruuhkavuosia kokeville työntekijöille, mutta se avaa työntekijäkokemuksen näkökulmia myös HR-päättäjille, esihenkilöille ja johtajille.
Kirjoittanut Fambitionin pedagoginen asiantuntija Johanna Kalliomäki, joka on yksi Ruuhkavuosioppaan kirjoittajista.