Työntekijäkokemuksen kehittämisen työkalupakki: Stay-haastatteluiden voima
Tämä on kolmiosaisen blogisarjan osa 1/3
Tässä blogisarjassa pureudumme erilaisiin konkreettisiin työntekijäkokemuksen kehittämisen työkaluihin. Ensimmäisenä otamme käsittelyyn stay-haastattelut. Exit- eli lähtöhaastattelut on jo monissa organisaatioissa rutiininomainen osa työntekijäkokemuksen kehittämistä, mutta onko teillä jo käytössä stay-haastattelut?
Organisaatiopsykologian professori Adam Grant korosti taannoisessa LinkedIn-julkaisussaan Stay-haastatteluiden merkitystä. Grantin mukaan yritysten tulisi kiinnittää huomiota ja panostaa huomattavasti nykyistä enemmän aikaan ennen kuin työntekijät lähtevät.
Käytännön työkaluna Grant nosti niin sanotut stay-haastattelut, joissa pureudutaan syvällisesti työntekijöiden viihtyvyyteen ja sitoutuneisuuteen. Grant myös kannusti suoraan kysymään työntekijöiltä, onko heillä suunnitelmia vaihtaa työpaikkaa. Kuulostaa ensi ajatuksena melko ennen kuulumattomalta ja radikaalilta, eikö!
Olemme kuitenkin Grantin kanssa samaa mieltä: tätä työelämän tabua eli ihmisten lähtöaikeita olisi tarpeen ravistella ja tuoda rohkeasti osaksi keskusteluita. Eihän kukaan järjissään oleva HR-ammattilainen tai johtaja tosissaan enää nykyään kuvittele, että työntekijät olisivat tulleet osaksi organisaatiota automaattisesti loppuelämäkseen.
Silti esimerkiksi kehittymis- ja urakeskusteluissa teeskennellään, kuin asia olisi juuri näin. Tällöin menetetään myös tilaisuus käydä ajoissa avointa keskustelua siitä, mitä organisaatio voisi tehdä jotta lähtöaikeet unohtuvat.
Mikä ihmeen Stay-haastattelu?
Stay-haastattelut ovat yksinkertaisesti keskusteluja, joiden tavoitteena on saada tietoa siitä, mikä pitää ihmiset organisaatiossasi ja mitä osa-alueita voitaisi parantaa. Haastatteluiden tavoittena on kerätä palautetta ja luoda ilmapiiri ja ympäristö, joka edistää työntekijöiden sitoutumista.
Stay-haastatteluja voi ajatella ennakoivina lähtöhaastatteluina: niitä käydään ennen kuin työntekijä tekee lopullisen päätöksen lähteä. Näin organisaatiossa voidaan jatkuvasti ymmärtää paremmin työntekijöiden kokemuksia ja kehittää toimintaa paremmaksi.
Stay-haastatteluiden käytännöt vaihtelevat organisaation koon, rakenteen ja kulttuurin mukaan. Tyypillisesti haastattelija voi olla HR-asiantuntija tai johtaja, joka vastaa henkilöstöhallinnosta ja kulttuurista. Hyvä ratkaisu voi olla myös ulkoinen asiantuntijakumppani haastattelijana - etenkin, jos kulttuuriin on pesiytynyt epäluottamusta työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Tärkeintä on luoda luottamuksellinen vuorovaikutus haastateltavan ja haastattelijan välille. Haastateltavan tulee voida luottaa siihen, että hän voi jakaa rehellisesti mielipiteensä, tunteensa ja ajatuksensa.
Miksi Stay-haastatteluja kannattaa pitää?
Stay-haastattelut tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden lähentyä työntekijöiden kanssa, vahvistaa keskinäistä luottamusta ja samalla kerätä arvokkaita näkökulmia työntekijäkokemuksen kehittämiseksi. Samalla keskustelut antavat työntekijöille äänen ja mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan.
Parhaimmillaan haastattelut paljastavat arvokasta tietoa työntekijöiden matkasta ja kokemuksista organisaatiossa. Lisäksi työntekijät todennäköisesti arvostavat proaktiivista lähestymistapaa ja työnantajan halua osallistaa heitä työntekijäkokemuksen kehittämisessä.
Stay-haastattelut täydentävät hyvin muita palautteenkeruun välineitä, kuten saapumiskyselyjä, pulssikyselyjä, henkilöstökyselyjä ja lähtöhaastatteluja.
Ketä tulisi haastatella ja miten?
Resursseista ja tavoitteista riippuen yksi toimiva lähestymistapa voi olla valita haastateltaviksi sellaiset henkilöt, joiden rooli organisaatiossa on keskeinen menestyksen kannalta ja joiden lähtö olisi suuri menetys. Tällä lähestymistavalla on kuitenkin myös riskinsä: työnantaja ei välttämättä tiedä tai kykene näkemään, ketkä työntekijät tai millainen osaaminen tulevaisuudessa osoittautuu kriittiseksi menestystekijäksi.
Toinen vaihtoehto on haastatella laajasti eri tehtävissä ja asemissa olevia työntekijöitä ja tunnistaa heitä esimerkiksi persoona-työkalun kautta. On myös mahdollista keskittyä vaikkapa tiettyyn tiimiin, jossa vaihtuvuus saattaa olla korkeampi kuin muualla organisaatiossa. Pienemmissä organisaatiossa voidaan käydä systemaattisesti vaikka kaikki henkilöt läpi.
Entä mitä haastatteluissa sitten kannattaa kysyä? Alla muutamia ehdotuksia konkreettisiksi kysymyksiksi. Itse kysymyksiä tärkeämpää on kuitenkin luoda avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijä voi jakaa ajatuksiaan ja tulee kuulluksi. Kysymyksiä kannattaakin aina soveltaa oman organisaation tilanteeseen ja kulttuuriin sopivaksi.
Mikä alun perin houkutteli meille, ja mikä on pitänyt sinut täällä?
Mikä fiilis sinulla on työskennellä organisaatiossamme? Mikä vaikuttaa näihin tunteisiin?
Mitkä osa-alueet työssäsi tuottavat eniten iloa?
Mitä kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia näet itsellesi organisaatiossa?
Onko jotain työssäsi, mikä aiheuttaa kitkaa tai haittaa tyytyväisyyttäsi?Millaisia muutoksia tai parannuksia toivoisit työhösi?
Mitkä tekijät koet tärkeimpinä kokonaisen työtyytyväisyytesi ja sitoutumisesi kannalta?
Oletko harkinnut työpaikan vaihtoa? Mitkä tekijät puhuivat työpaikan vaihtamisen puolesta?
Miten arvioisit kokonaisvaltaista työtyytyväisyyttäsi asteikolla 1-10, ja mitä tarvittaisiin, jotta se olisi 10?
Yhteenvetona voi todeta, että Stay-haastattelut ovat työntekijäkokemuksen kehittämisen kannalta varsin toimiva työkalu. Niiden avulla voidaan kerätä tärkeää työntekijäymmärrystä ja samalla antaa työntekijöille tunne siitä, että heidän äänensä kuullaan.
Kun tiedetään ja tunnistetaan mikä ihmisille on tärkeää, voidaan kehittämispanokset laittaa juuri niihin asioihin, jotka vaikuttavat ihmisten sitoutumiseen organisaatiossa - ennen kaikkea ennakoivasti jo ennen kuin ovi käy.
Fambition on erikoistunut ihmislähtöisemmän työelämän konsultointiin ja valmentamiseen.
Blogin kirjoittajat Laura Hannola ja Linda Rautanen ovat työntekijäkokemuksen konsultteja.
Haluatko saada ajankohtaisimmat uutiset ja lisää vinkkejä työntekijäkokemuksesta sähköpostiisi?
Tilaa meidän uutiskirje täältä!
