Työn ja muun elämän tasapaino: työntekijäkokemuksen trendi, johon kannattaa tarttua
Vuoden 2019 vaihtuessa tapahtui jotain, mitä ei ole ennen tässä mittakaavassa nähty: some ja etenkin ammatillisen vuorovaikutuksen kanava LinkedIn täyttyivät uuden vuoden lupauksista oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä paremman työn ja muun elämän tasapainon hyväksi. Ihmiset kaipaavat lisää aikaa palautumiselle, läsnäololle ja tärkeille läheisilleen. Ymmärrys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksestä ja työn muun elämän tasapainosta valtaa koko ajan lisää alaa myös ammatillisessa keskustelussa.
Samaa kertovat kyselytutkimukset ja median esiin nostamat teemat. Talouselämän mukaan työn ja vapaa-ajan balanssi on vuoden 2019 megatrendi. Tien näyttäjien eli nuorten uratavoitteissa pehmeät arvot ovat näkyneet jo pitkään: nuorten ammattilaisten merkittävin uratavoite on vuodesta 2009 asti ollut työn ja muun elämän tasapaino, kertoo Universum Finlandin Nuoret Ammattilaiset -tutkimus.
Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimuksen perusteella henkilöstön hyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen on Suomen tärkein henkilöstöjohtamisen trendi tällä hetkellä, mutta hyvinvointi ymmärretään työpaikoilla edelleen liian kapeasti.
Samassa Deloitten tutkimuksessa työntekijäkokemuksen rakentaminen nousi johtamisen trendinä sijalle 3. Käytännössä kuitenkin työntekijäkokemuksen aito ja kokonaisvaltainen kehittäminen on Suomessa vielä lapsenkengissä.
Työntekijäkokemuksen johtaminen edellyttää, että työnantajan on samaistuttava myös työntekijöidensä arkeen ja tarjottava uudenlaisia, joustavia ratkaisuja – yksilölliset elämäntilanteet ja työsuhteen elinkaaren vaiheet huomioiden.
Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on muuttuvassa toimintaympäristössä minkä tahansa organisaation menestymisen edellytys. Vanhat johtamisen ja työhyvinvoinnin tukemisen keinot eivät enää toimi. Tulevaisuudessa menestyjiä ovat ne työnantajat, jotka kuuntelevat työntekijöitään ja lähtevät kehittämään työntekijäkokemusta täysin uudella, kokonaisvaltaisella tavalla. Tähän uskoo myös talousmedia Forbes.
Kenellä työnantajalla on varaa jättää tämä trendi huomiotta?
Mitä tasapainon trendi tarkoittaa työnantajan näkökulmasta?
- Työn ja muun elämän tasapaino on tärkeä osa työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
- Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaikutus ihmisten sitoutumiseen ja tuottavuuteen on merkittävä.
- Hyvinvoiva työntekijä kykenee johtamaan itseään ja ottamaan vastuun omasta työstään ja kehittymisestään. Hän on myös muun muassa luovempi ja selviää paremmin muutoksista.
Pohjimmiltaan kyse on kulttuurista, mutta liikkeelle voi lähteä pienilläkin teoilla. Voit inspiroitua vaikkapa Fambitionin kokoamasta työkalupakista 111 vinkkiä työpaikoille eri elämäntilanteiden ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
Tasapainon trendiin aktiivisesti tarttuva työnantaja voi saavuttaa merkittävää etua myös rakentamalla houkuttelevaa työnantajakuvaa. Tämä on erityisen tärkeää osaajapulan yhä kasvaessa.
Lähteitä ja lisälukemista työn ja muun elämän tasapainosta
Fambitionin asiantuntijoiden tietokirja, Ruuhkavuosiopas – Rakenna hyvä arki ja kukoista töissä, on suunnattu ruuhkavuosia kokeville työntekijöille, mutta se avaa työntekijäkokemuksen näkökulmia myös HR-päättäjille, esihenkilöille ja johtajille.
Forbes: 2018 Will Be the Year of Employee Experience
Talouselämä: Trendit 2019: 10-12 tunnin työpäivän viimeiset tunnit ovat hölpänpölppää - "vastaa pientä känniä"
Talouselämä 10/2018: "Työn sankaruuden kulttuuria ei Suomessa ihan hirveästi ole" – Nuorista ammattilaisista hämmästyttävän suuri osa haluaisi vaihtaa työpaikkaa vuoden sisään
Deloiten Human Capital Trends Nuorten ammattilaisten uratavoitteiden ykköspaikalla on vuodesta 2009 lähtien ollut joka vuosi sama asia: työn ja kodin tasapaino. Tämä on ylivoimaisesti suurin asia, jota nuoret ammattilaiset toivovat yrityksiltä oman uransa kannalta.
Deloitten tutkimus: Suomessa ei osata vielä rakentaa työntekijäkokemusta Globaalit yhtiöt tutkivat paraikaa huolella työntekijöidensä kokemuksia ja toiveita työstä. Tarkoituksena on luoda työpaikoista yhä joustavampia, yhteisöllisempiä ja innovatiivisempia ympäristöjä.
Deloitten tutkimuksesta: ”Työn ja vapaa-ajan rajat näyttävät sekoittuvan iloisesti. Esimerkiksi Facebookilla on uusi kaunis ja persoonallinen kampus, jossa työntekijät voivat syödä, toimia, urheilla ja työskennellä yhdessä”, (Suomen Deloitten Organization Transformation & Talent -palveluista vastaava Kirsi) Kemi jatkaa.
”Suomessakin tähän trendiin on jo herätty, ja esimerkiksi UPM on investoinut uudenlaiseen avoimeen pääkonttoriin ja Keskolle on rakenteilla uusi K-kampus”, Tuominen lisää."
Blogin kirjoittajat Linda Rautanen ja Laura Hannola ovat tulevaisuuden työntekijäkokemuksen asiantuntijoita, Kukoista töissä -työpajojen valmentajia ja kokeneita HR-ammattilaisia.