Ketterä HR ja työntekijälähtöinen kehittäminen

Työntekijäkokemus-blogisarjan osa 2/2: Tutkiva ja työntekijälähtöinen HR

Tämän työntekijäkokemus-blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroimme, millaisia mindsetin muutoksia ketterämpään toimintatapaan siirtyminen voi tarkoittaa HR:lle.

Toistetaan vielä Katarina Bergin sitaatti, joka kiteyttää ketteryyden ja työntekijäkokemuksen muutoksen, joka tapahtuu parhaillaan.

“For a successful change you need the support of leaders and employees and you must dare to experiment and develop new, efficient ways of working, improving what you can, and letting go of what no longer works.”2020: All eyes on HR, Spotify Katarina Berg

Miten työntekijäkokemusta sitten pitäisi käytännössä kehittää? Työntekijälähtöisesti tietenkin!

Työntekijälähtöinen kehittäminen

Työntekijälähtöinen kehittäminen kääntää katseen prosesseista ja persoonattomasta henkilökunnasta yksilöllisiin työntekijöihin ja heidän aitoihin kokemuksiinsa. Kaiken tekemisen keskiössä on tällöin käyttäjä - tässä tapauksessa työntekijä. Sama muutos on jo pidemmällä asiakaskokemuksen kehittämisessä! HR voikin usein ammentaa esimerkiksi asiakaskokemustiimeiltä ja palvelumuotoilijoilta. Kunhan uskallamme poistua HR-siiloistamme ja kurkottaa muiden asiantuntijoiden puoleen. Työntekijäkokemusta kehitetään aina yhdessä ja monialaisesti.

Tutkiva HR ja etsivän mindset

Työntekijälähtöinen kehittäminen alkaa ajatuksen muutoksesta. Sen sijaan, että noujautisimme parhaisiin käytäntöihin tai johdon arvauksiin työntekijöiden tarpeista otamme käyttöön tutkijan tai etsivän mindsetin. Tällä mindsetilla lähdetään kiinnostuneena ja ilman ennakko-oletuksia tutkimaan ja keräämään tietoa työntekijöiden kokemuksista, käyttäytymisestä, ajattelusta, tunteista. Tutkijalla voi toki olla hypoteeseja, mutta ne on oltava myös valmis hylkäämään.

Tietoa etsitään ja kerätään erilaisilla menetelmillä, kuten haastatteluilla, kyselyillä, havainnoinnilla ja palautteen keräämisellä. Myös design thinkingistä ammentavat menetelmät ovat “tutkivalle HR:lle” kullan arvoisia.Tällä tavoin kerättyä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi prosessien, ohjeistuksien ja työntekijäkokemuksen kriittisten hetkien asteittaisessa kehittämisessä ja testaamisessa - oikeastaan kaikessa, mitä sinulla onkaan työpöydälläsi. 

Esimerkki työntekijälähtöisestä menetelmästä: Experience mapping goes etäpalaverikokemus

Experience Mapping on menetelmä, jonka avulla pyritään ymmärtämään työntekijöiden kokemusta ja nykytilannetta.

Lähdimme tutkimaan asiakkaamme etäpalaverikokemusta tämän menetelmän avulla. Tavoitteena oli tunnistaa ja ymmärtää etäpalavereiden kipupisteitä ja mahdollisuuksia, joiden pohjalta voidaan kehittää toimivampia etäpalaverikäytäntöjä.

Menetelmä on toimiva erityisesti siksi, että se osallistaa kaikki mukaan tutkimusmatkalle. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, ja jokainen kokemus on yhtä arvokas. Menetelmän avulla kartoitetaan kokonaisvaltaisesti yksilöllistä kokemusta, joka koostuu tekemisestä, ajattelusta ja tunteista. Kaikkien tiimin jäsenten kokemukset tulevat näin näkyväksi ja sanoitetuksi. Alla kuva Experience Mapping -menetelmästä havainnollistettuna. Kuvan lähde sekä lisää tästä menetelmästä ja sen hyödyntämisestä.

Keräsimme tällä experience mapping -menetelmällä hyvän määrän dataa, jota lähdimme seuraavaksi analysoimaan. Yksi kiinnostava löydös oli sosiaalisen vuorovaikutuksen kaipuu -  mikä sinänsä ei toki ole yllätys tässä ajassa, kun monet tekevät töitä kotoa käsin. Uutena oivalluksena kuitenkin etenkin paljon palavereita vetävät tai muita kouluttavat ihmiset kaipasivat etäpalaverien aikana sosiaalista vahvistusta sille, että osallistujat kuuntelevat ja ovat läsnä. Jo tällä yhdellä oivalluksella ja muiden tiimin jäsenten näkökulman näkyväksi tekemisen kautta voidaan kohentaa yhteistä etäpalaverikokemusta. Tässä tapauksessa ratkaisuja olivat esimerkiksi palavereiden ja muistioiden vetovastuun jakaminen tasaisemmin sekä pienten osallistavien elementtien lisääminen kaikkiin etäpalavereihin.

Blogin kirjoittajat Linda Rautanen ja Laura Hannola ovat työntekijäkokemuksen asiantuntijoita ja Agile HR Practitionereita. 

Fambition on erikoistunut ihmislähtöisemmän työelämän konsultointiin. Kehitämme parhaillaan työntekijäkokemusta ketterästi mm asiakkaallemme Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymälle.

Haluatko saada ajankohtaisimmat uutiset ja lisää vinkkejä työntekijäkokemuksesta sähköpostiisi? 

Tilaa meidän uutiskirje täältä!

Edellinen
Edellinen

Työn merkityksellisyys on työntekijäkokemuksen perusta - neljä askelta merkityksen johtamiseen

Seuraava
Seuraava

Miten HR johtaa työntekijäkokemusta ketterästi