Työn merkityksellisyys on työntekijäkokemuksen perusta - neljä askelta merkityksen johtamiseen
Oletko kuullut viime aikoina puhuttavan työn merkityksellisyydestä tai organisaatioiden merkityslähtöisyydestä? Yhä useammat tutkimukset, raportit ja ajattelijat ovat sitä mieltä, että juuri merkityslähtöisyys on se kriittinen tekijä, joka mahdollistaa organisaation menestyksen tulevaisuudessa.Esimerkiksi McKinseyn tuottaman Purpose: Shifting from why to how -raportin mukaan kriittinen menestystekijä syntyy siitä, että organisaatio onnistuu linkittämään ihmisten yksilölliset merkityksellisyyden kokemukset ja lähteet organisaation “purposeen” eli olemassaolon tarkoitukseen.Blogin lopussa jaamme vinkit miten tämä onnistuu käytännössä.
Merkityksellisyyden kaipuu on megatrendi
Ihmisten onnellisuuden kaipuun rinnalle on viime vuosina noussut tarve tuntea merkityksellisyyttä elämässä ja työssä. Merkityksellisyyden hyödyistä työelämässä on yhä enemmän tutkimusta ja teema on ollut pinnalla myös julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi Studentworkin tekemässä Nuoret osaajat työelämässä 2018 -tutkimuksen vastaajista 87 % arvioi, että työn merkityksellisyys on heille tärkeämpää kuin korkea palkka.
“Siirtyminen materian halusta merkityksellisyyden haluun on käynnissä historiallisesti ennen näkemättömässä mittakaavassa. Se koskee satoja miljoonia ihmisiä ja voi lopulta osoittautua aikamme pääasialliseksi kulttuurikehitykseksi.” - näin on ennustanut kirjailija Gregg Easterbrook kirjassaan The Progress Paradox - How Life Gets Better While People Feel Worse.
Mitä tämä merkityksellisyys sitten on ja mistä se syntyy? Kirjailija Emily Esfahani Smith (2018) on koonnut kirjassaan Merkityksellisyyden voima laajan katsauksen viimeaikaisesta tutkimuksesta. Merkityksellinen elämä syntyy Esfahani Smithin mukaan:
- yhteydestä muihin ihmisiin ja
- kokemuksesta, että palvelemme jotain suurempaa päämäärää.
Työelämän tutkija ja filosofi Frank Martelan mukaan työn arvokkuus ja merkityksellisyys syntyvä kahdesta asiasta:
- mahdollisuudesta toteuttaa itseään ja
- mahdollisuudesta tehdä työnsä kautta jotain hyvää tai hyötyä muille.
Juuri näitä kokemuksia kaivataan yhä enemmän myös työltä ja työnantajalta.
Organisaation olemassaolon tarkoitus: Start with why
Moni on ehkä lukenut Simon Sinekin bestseller-kirjan Start with Why. Sinek siis kehottaa organisaatioita aloittamaan kysymyksestä “miksi”. Hänen mukaansa asiakkaat eivät osta yritykseltä sen takia, mitä yritys tarjoaa vaan sen takia, miksi yritys kyseistä tuotetta tai palvelua tarjoaa.Moni organisaatio onkin jo siirtynyt kylmistä ja liiketoimintalähtöisistä missioista kohti merkitys- eli purpose-lähtöistä ajattelua: Mitä suurempaa päämäärää me palvelemme? Mitä hyvää ja arvokasta edistämme ympäröivässä yhteiskunnassa?Kiinnostavasti enää vain 7% Fortune 500 -yritysten toimitusjohtajista on sitä mieltä, että yrityksen pitäisi keskittyä pääasiassa voiton tavoittelemiseen (McKinseyn raportti). Vielä 2000-luvun alussa meille ja monille muille opetettiin kauppakorkeakoulussa asian olevan luonnonlain omaisesti juuri näin!Maailma siis muuttuu, ja hyvä niin. Mutta miten organisaation purpose liittyy työntekijäkokemukseen?
Merkityksellisyys työntekijäkokemuksen ytimessä
Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että meitä ihmisiä ohjaavat samat asiat riippumatta siitä, missä roolissa tai alueella toimimme. Sinekin mukaan asiakkaat ostavat sinulta sen vuoksi, että organisaatiosi “miksi” puhuttelee heitä. Aivan samalla tavoin työntekijät sitoutuvat ja motivoituvat silloin, kun organisaatiosi “miksi” puhuttelee heitä. Organisaation selkeä ja vahva purpose tarjoaa myös työntekijöille kokemuksen oman työn hyvää tekevästä päämäärästä ja mahdollisuudesta tehdä itse hyvää oman työn kautta.Jacob Morgan esittää kirjassaan Employee Experience Advantage, että organisaation tarkoitus (engl. reason for being) on itse asiassa koko työntekijäkokemuksen perusta ja ydin, jonka ympärille kaikki muut työntekijäkokemukseen vaikuttavat asiat rakentuvat. Morganin havaintojen mukaan ne yritykset, joissa on erinomainen työntekijäkokemus, ovat usein onnistuneet kirkastamaan koko organisaation olemassaolon tarkoituksen työntekijöitä puhuttelevalla tavalla. Nämä edelläkävijäyritykset ovat siis kääntäneet ajattelunsa yllä kuvaamallamme tavalla tuloksesta tarkoitukseen (profit to purpose).
Näin linkität organisaation purposen yksilöiden purposeen
Olemme itse perehtyneet aiheeseen lukemalla lukuisia kirjoja ja raportteja sekä myös fasilitoimalla yksilöiden ja tiimien purpose-työpajoja käytännössä. Tässä meidän parhaat vinkkimme, joilla luotte merkityslähtöisyyttä käytännössä:
- Pohtikaa ja sanoittakaa yhdessä, mikä on organisaation tai tiimin purpose eli olemassaolon tarkoitus.
- Järjestäkää tila ja paikka merkityksellisyydestä keskustelulle - mieluiten säännöllisesti.
- Tehkää reflektoimisesta prioriteetti. Arvojen, elämäntarinoiden, vahvuuksien ja kokemusten reflektoiminen yksin ja yhdessä luovat merkityksellisyyden kulttuuria.
- Auttakaa ihmisiä toimimaan ja toteuttamaan merkityksellisyyttä omassa arjessa. Mahdollistakaa esimerkiksi työajan käyttö merkitykselliseen vapaaehtoistyöhön tai muokatkaa työtehtäviä henkilökohtaista merkityksellisyyttä tukevaksi.
Blogin kirjoittajat Laura Hannola ja Linda Rautanen ovat työntekijäkokemuksen asiantuntijoita. Fambition on erikoistunut ihmislähtöisemmän työelämän konsultointiin. Lue täältä mikä on meidän purpose!
Haluatko saada ajankohtaisimmat uutiset ja lisää vinkkejä työntekijäkokemuksesta sähköpostiisi? Tilaa meidän uutiskirje täältä!